JussiMakipelto

Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtiolle ja yhteiskunnalle

  • Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtiolle ja yhteiskunnalle
  • Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtiolle ja yhteiskunnalle
  • Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtiolle ja yhteiskunnalle
  • Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtiolle ja yhteiskunnalle
  • Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtiolle ja yhteiskunnalle
  • Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtiolle ja yhteiskunnalle
  • Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtiolle ja yhteiskunnalle

Alkoholin käytöllä on yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sen aiheuttamat terveyshaitat tarjoavat perusteen alkoholin saatavuuden rajoittamiselle. Ajoittain saatavuuden rajoittamista perustellaan kuitenkin myös taloudellisilla vaikutuksilla, mutta harmillisesti näitä vaikutuksia ymmärretään huonommin kuin terveydellisiä. Joskus jopa keskustelua käydään vain virheellisten ennakkoluulojen pohjalta. 


Taloudelliset vaikutukset

Alkoholin taloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella valtion talouden kannalta tai epämääräisemmin yhteiskunnan kannalta mikä käytännössä tarkoittaa kaikkien taloudellisia vaikutusten tarkastelua riippumatta siitä kenelle ne kohdistuvat.

Alkoholihaittojen kustannukset voidaan jakaa myös välittömiin, välillisiin ja aineettomin kustannuksiin. Näistä ensimmäisiä ovat kustannukset, jotka syntyvät alkoholin käytöstä, esimerkiksi jokin sairaus, jota ei olisi syntynyt ilman alkoholinkäyttöä ja jonka hoitamisesta syntyy kustannuksia. Välillinen kustannus on arvio taloudellisesta menetyksestä, joka olisi saatettu ilman alkoholinkäyttöä saavuttaa. Esimerkiksi työura, joka jää vajaaksi ennenaikaisen kuoleman johdosta. Aineeton kustannus on kustannus jolle ei voida asettaa rahallista arvoa. 


Alkoholin taloudelliset vaikutukset valtion taloudelle

Valtion alkoholitulot ovat 2 251 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä muodostuu alkoholijuomaverosta (1 336 miljoonaa), alkoholituotteiden arvonlisäverosta (885 miljoonaa) ja Alkon maksamista osingosta (30 miljoonaa). Tämän lisäksi valtio kerää alkoholialan yrityksiltä normaalit yhteisöverot mutta niitä ei tilastoida valtion alkoholituloihin vaikka ne ovatkin kiistatta alkoholista syntyviä tuloja. 

Alkoholi aiheuttaa moninaisia kustannuksia valtiolle. Näistä parhaiten tunnetaan terveydenhuollolle aiheutuvat kustannukset. Niiden laskennallinen arvio on 79 - 140 miljoonaa euroa. Merkittävä taloudellinen taakka, mutta vain murto-osa siitä mitä alkoholiveroa kerätään. 

Suurin osa kustannuksista muodostuu muista huonommin tunnetuista kustannusryhmistä. Alkoholin aiheuttamat eläkkeet ja sairauspäivärahat ovat 188 - 274 miljoonaa euroa, sosiaalipalvelut ja -turva ovat 223 - 270 miljoonaa, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito on 238 miljoonaa, oikeusjärjestelmä ja vankeinhoito 131 - 139 miljoonaa. Suurin ryhmä on onnettomusvahingot ja rikosvahingot 377 miljoonalla eurolla. 

Alkoholin haittakustannuksiin tilastoidaan lisäksi ehkäisevä päihdetyö ja alkoholivalvonta, yhteensä 27 miljoonaa. Yhteensä haittakustannukset ovat 1264 - 1467 miljoonaa euroa vuodessa. Mittava taakka valtiolle mutta onneksi selvästi alle valtion alkoholitulojen.

Pieni osa näistä kustannuksista ei tosiasiassa kohdistu valtiolle, vaan esimerkiksi asiakasmaksut terveydenhuollossa alkoholin käyttäjälle tai sairaspäivärahat työnantajalle, mutta sivuutan tämän nyt tässä tarkastelussa. Erottelu kuntien ja valtion menojen välillä ei tässä yhteydessä myöskään ole oleellista.

Valtion alkoholitulot ylittävät valtion alkoholikustannukset, eikä näin ollen alkoholin saatavuutta voida vastustaa vedoten sen aiheuttamiin kustannuksiin valtion taloudelle. Mikäli alkoholin kasvava saatavuus lisää alkoholin kulutusta, kasvavat valtion alkoholitulot kattamaan nousevat haittakustannukset. Muun väittäminen vaatii uskottavat perustelut sille, miksi uusi kulutus käyttäytyisi eri tavalla kuin olemassaoleva kulutus. 


Alkoholin välilliset taloudelliset vaikutukset yhteiskunnalle

Muiden taloudellisten vaikutusten mittaaminen ja arvioiminen on vaikeampaa ja niistä ei ole saatavilla tilastoja. Yhteiskunnallisia välillisiä vaikutuksia arvioidaan tavalla, jossa tehdään oletus että haitalle vaihtoehtoinen tilanne olisi tapaus jossa alkoholia ei olisi koskaan käytetty eikä siten haittaa olisi syntynyt. Esimerkiksi keskenjääneen työuran osalta tehdään oletus että  kansalainen olisi tehnyt mediaanipalkkaisen uran eläkepäivien alkuun asti ilman muuta tuottavuutta heikentävää haittaa. 

Kyseessä ei siis ole todellisuutta vastaava arvio taloudellisesta nettovaikutuksesta vaan optimistinen laskennallinen arvio menetetystä tuottavuudesta, tuottavuutta vähentävistä menoista välittämättä. Arviossa ei myöskään huomioida yhteiskunnalle syntyviä säästöjä, esimerkiksi eläke- ja terveydenhuollonsäästöt. Nämä tällä metodilla tehdyt arviot välillisistä menoista tulisikin ajatella best-case tilanteena tuottavuudesta joka teoreettisesti on menetetty eikä ajatella niitä suoraan vertailukelpoisina mitattavien tai täsmällisemmin arvioitavien tulojen ja menojen kanssa. Mikäli haluat lukea lisää alkoholin välillisten kustannusten arvioinnin haasteista, suosittelen tutustumaan Marke Jääskeläisen tutkimukseen joka on myös lähteeni alla esitetyille lukemille. 

Alkoholin välillisten vaikutusten suuruudeksi arvioidaan yhteensä 936,5 miljoonaa euroa. Työkyvyttömyyseläkkeet ja Kelan korvaamat sairauspäivät muodostavat tästä 84,1 miljoonaa ja loppuosa muodostuu ennenaikaisista kuolemista. 

Alkoholin välillisistä tuloista yhteiskunnalle ei ole arvioita. Tulot eivät kuitenkaan lakkaa olemasta vaikka niitä ei kukaan mittaa tai arvioi. Tässä lieneekin merkittävin ongelma taloudellisista ongelmista keskustellessa. Pelkän haitta-arvion perusteella ei voida sanoa mitään nettovaikutuksesta. Tämä on usein toistuva virheellinen argumentti kun vastustetaan alkoholin saatavuuden kasvattamista taloudellisiin vaikutuksiin vedoten. Haittojen olemassaolo ei tarkoita sitä että kokonaisvaikutus olisi negatiivinen. 


Alkoholin taloudellinen kokonaisvaikutus

THL:n arvio alkoholin taloudellisista kokonaisvaikutuksista on vähintään kaksi miljardia. Vaikka välillisiä vaikutuksia ei voida suoraan verrata välillisiin vaikutuksiin eikä yhteiskunnan taloutta pidä sotkea valtion talouteen, jo valtion välittömät alkoholitulot riittäävät kattamaan alkoholin kokonaishaittakustannukset. 

On totta, että kaikkia kustannuksia ei voida arvioida eikä edes tilastoissa näy kaikkia menoja, mutta tämä pätee yhtälailla tulopuoleenkin. Tilastointiin ja arviointiin liittyvä epätäsmällisyys ei voi toimia vain yhteen suuntaan, eikä tilastotieto voi olla vähempiarvoista kuin arvio tai se jota ei edes voida arvioida.

Alkoholin saatavuutta voidaan rajoittaa aiheellisesti sen terveydellisten haittojen vuoksi. Ajoittain keskustelussa kuitenkin vedotaan myös taloudellisiin haittoihin mutta väite ei oikein ole kestävällä pohjalla olemassaolevan tiedon perusteella. Terveydelliset haitat yhteiskunnalle ovat mielestäni ainoa kestävä peruste alkoholin saatavuuden rajoittamiseksi. Se, mikä on sopiva ja tarkoituksenmukainen saatavuuden rajoittamisen taso ja millä keinoilla se on parasta saavuttaa, onkin sitten kokonaan toinen keskustelu. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Edellisestä kieltolaista 1919-1932 on kulunut jo niin pitkä aika , että sitä voitaisiin uudelleen kokeilla Suomessa.

Kaikki muu on hienosäätöä ja turhuuden turhuutta ja rahanhukkaa.

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva

Joo kokeillaan vaan, se toimikin niin hienosti viimeksi.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Alkon lakko 1972 kertoi aika paljon, miten yhteiskunta muuttuu, kun viinan saantia rajoitetaan huomattavasti.
Poliisit saivat päivystää rauhassa, samoin ensiapuasemat ym...

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Asiallinen kirjoitus, kun eduskunnassa pähkäiltiin nelosoluen tuontia kauppojen hyllyille niin nuo yhteiskunnan kulut huitelivat 5 miljardissa kun uutisia luki.

Näitä lukuja on helpompi uskoa.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

"Vaikka välillisiä vaikutuksia ei voida suoraan verrata välillisiin vaikutuksiin eikä yhteiskunnan taloutta pidä sotkea valtion talouteen, jo valtion välittömät alkoholitulot riittäävät kattamaan alkoholin kokonaishaittakustannukset. "

En ymmärrä.

Esim: Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion mukaan alkoholin takia menetetään laskennallisesti vuosittain 3900 elinvuotta jokaista 100 000 asukasta kohden. Luku tarkoittaa sataa 40 vuoden työuraa vuodessa, jolloin bruttokansantulosta jää saamatta menetettyinä palkkoina ja palkkoihin liittyvinä kerrannaisvaikutuksina 14,5 miljardia euroa.

Käyttäjän JussiMakipelto kuva
Jussi Mäkipelto

Tuossa Jääskeläisen tutkimuksessa, jonka olen linkittänyt tekstiin, käsitellään näitä välillisten vaikutusten arvioinnin ongelmia. 14,5 miljardin lukema on epäuskottava ja perustuu ehkä vanhentuneisiin arviointiperusteisiin joista Jääskeläinen sanoo: "1990-luvun laskentatavat olivat siinä vaiheessa osin vanhentuneet, joten niiden perusteella laskettujen kustannusten julkaiseminen katsottiin parhaaksi lopettaa toistaiseksi."

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Alkoholijuomat ovat niin haitallisia terveydellä, että jos niille ei olisi
tehty poikkeuksia lakeihin, niin voimassa oleva elintarvike- ja tuotevastuulainsäädäntö kieltäisi niiden myynnin.

Käyttäjän JussiMakipelto kuva
Jussi Mäkipelto

Alkoholin terveyshaitoista on hyvä tiedottaa mutta on vaikea nähdä järkisyitä alkoholin kieltämiselle. Kohtuukäyttöön liittyvät terveysriskit ovat vähäisiä eikä meidän pidä tavoitella yhteiskuntaa jossa jokainen asia, johon liittyy joitain riskejä, kielletään varmuuden vuoksi. Sillä olisi tukahduttava vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin viettää haluamaansa elämää. Haittojen ehkäiseminen on toivottavaa mutta täyskiellot useimmiten kääntyvät itseään vastaan. Kieltolain katastrofaaliset seuraukset on jo tässä maassa kärsitty. Hyvä alkoholipolitiikka ottaa vakavasti alkoholin haitat ja hyödyt sekä ihmisten itsemääräämisoikeuden omaan elämään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset