Jussi Mäkipelto - Liberaalipuolue

Visioni Suomesta vuonna 2050

A-studio kysyi puolueilta, minkälainen Suomi on vuonna 2050. Innostuin myös itse vastaamaan näihin kysymyksiin.

 

1. Millaista koulua suomalaiset käyvät vuonna 2050?

Monoliittisen kouluputken sijaan oppiminen on henkilökohtainen läpi elämän kulkeva polku. Perusopetuksessa erot eivät vielä ole kovin suuria, mutta mitä enemmän opiskelemme, sitä enemmän valitsemme itsenäisesti juuri meille sopivimman tavan oppia ja oppisisällön kilpailluilta koulutusmarkkinoilta. Tutkintojen sijaan opiskellemme todellisen tarpeen, kykyjemme ja uteliaisuutemme ohjaamina. Ketään ei enää pakoteta hidastamaan omaa oppimisensa vauhtia muiden vuoksi. 

Työelämässä osaamista ei arvioida muodollisen pätevyyden perusteella vaan todellisen osaamisen perusteella. Ei ole väliä miten ja mistä olet osaamisesi hankkinut. 

 

2. Miten suomalaiset liikkuvat vuonna 2050? (liikennevälineet ja -järjestelmä)

Internet, etäläsnäolo, tiiviimpi asuminen ja tehokas kansainvälinen logistiikka ovat vähentäneet meidän tarvetta liikkua. Pääsääntöisesti emme enää omista liikkumisen välineitä, vaan ostamme tarpeen mukaan sopivia liikkumisen palveluita. Tekoälyn ohjaamat taksit tai bussit vievät meitä kaupungin sisällä ja pidempiä matkoja kuljemme useimmiten raiteita pitkin. Liikkuminen ei enää käytä fossiilisia polttoaineita kuin korkeintaan poikkeustapauksissa. Teknologisen kehityksen sekä hiiliveron ja muiden päästöihin perustuvien verojen ansiosta muutos on tapahtunut ilman kieltoja.

 

3.Mitä suomalaiset syövät vuonna 2050? (ravinnontuotanto ja -kulutus)

Ruuan kotimaisuus ei enää ole itseisarvo, koska olemme ymmärtäneet, että tärkeämpää on ruuan maku ja tuotannon tehokkuus niin laadullisesti, taloudellisesti kuin ilmastollisesti. Syömme monipuolisesti ympärimaailman tuotettuja elintarvikkeita. Kotimainen maanviljely toimii markkinaehtoisesti ja on merkittävästi tehokkaampaa ja vahvuuksiinsa keskittyneempää kuin nykyään.

Lihan osuus ruokavaliostamme on vähentynyt, ja mauttomat arkilihat ovat korvaantuneet kasviperäisillä tai synteettisillä proteiinin lähteillä. Hiilivero on tuonut päästöjen kustannukset tuotteiden hintaan, ja mielellämme valitsemme edullisemman vaihtoehdon niissä tapauksissa, joissa maussa ei ole eroa. Elinvoimaiset ja aikaisemmin hyljeksityt kalakannat, kuten särkikalat ja silakka, ovat tuttu näky ruokapöydässä.

Lihantuotanto voi edelleen hyvin, sillä se keskittyy määrän sijaan laatuun. Kun valitsemme lihaa, haluamme raaka-aineen maistuvan, ja olemme oppineet arvostamaan vahvan ominaismaun omaavia ruhon osia, kuten esimerkiksi kieltä. 

 

4. Miten suomalaiset hoitavat terveyttään vuonna 2050? (terveydenhoitojärjestelmä, elämäntavat)

Teknologian kehityksen myötä myös omasta terveydestä huolehtiminen on entistä helpompaa. Tarkat ja huomaamattomat sensorit kertovat meille esimerkiksi ateriamme ravintosisällön, ja tekoäly antaa meille henkilökohtaisia suosituksia, kuinka voimme parhaiten omasta terveydestämme huolehtia. Koko väestöä koskettavista monoliittisista suosituksista ja arkeen puuttumisesta on luovuttu. Terveys on täsmällistä ja henkilökohtaista.

Omakantaan kohdistuneen tietovuotoskandaalin jälkeen arkaluontoisia terveystietoja ei enää tallennetta keskitettyyn valtion tietokantaan selkokielisenä, vaan päätäntävalta tiedon säilytyksestä ja käyttöoikeuksista on tuotu takaisin jokaiselle itselleen. Ilman lupaa terveystietojen lukemiselle ei ole edes teknistä mahdollisuutta.

 

5.Miten suomalaiset pitävät yhteyttä, hankkivat tietoa ja viihdyttävät itseään vuonna 2050? (teknologian ja sen sovellusten kehitys)

Valtioiden harjoittamassa tiedustelussa esiintyneet väärinkäyttötapaukset ovat tehneet yksityisyydestä ja tietoturvasta entistä arvostetumpia asioita viestintävälineitä valitessa. Perustuslaissa on vahvistettu yksityisen viestinnän suojaa, eikä kansalaisen yksityistä viestintää voida valvoa ilman rikosepäilyä. Pidämme yhteyttä toisiimme, mutta viestintämme on selvästi jakautunut yksityisen ja julkisen välille. 

Viihteestä nauttiessamme saatamme jo hyödyntää teknologioita, jotka ohittavat aistimme, ja synnyttävät halutut tuntemukset suoraan aivoissa sähkökemiallisilla impulsseilla. Virtuaalinen on todellisuuden uusi synonyymi.

 

6.Miten suomalaiset tekevät päätöksiä vuonna 2050? (demokratia, puoluejärjestelmä, ylikansallinen päätöksenteko)

Suomessa on edelleenkin edustuksellinen demokratia, mutta demokraattisesti päätettäviä asioita on vähemmän. Perustuslaissa taataan laajemmat vapaudet, ja perustuslakituomioistuin valvoo näiden vapauksien toteutumista. 

Osa kohtaamistamme ongelmistamme vaatii enemmän kansainvälisiä päätöksiä, ja Suomella on suurempi rooli Euroopan unionissa ja Yhdistyneissä kansankunnissa koko ihmiskuntaa koskettavien ongelmien ratkaisemisessa.

Ymmärrämme paremmin, mitkä ongelmat vaativat kansainvälistä yhteistyötä, ja mitkä ovat asioita, jotka on paras jättää suoraan yksilön tai mahdollisimman lähellä yksilöä päätettäväksi. 

 

7.Miten suomalaisia verotetaan vuonna 2050?

Työn ja omistamisen verottamisesta ollaan luovuttu, sillä olemme vihdoinkin ymmärtäneet kuinka arvokkaita työ ja tuottavuuden kasvu ovat. Valtion menoja on merkittävästi karsittu ja hyvinvointivaltio ei enää tee ei-välttämättömiä tulonsiirtoja. Veroja kerätään merkittävästi vähemmän ja ne perustuvat haittoihin ja kulutukseen. Suomessa vallitsee laaja ymmärrys korkean veroasteen vahingollisuudesta. 

 

8.Miten suomalaiset huolehtivat ympäristöstään vuonna 2050?

Tavallisen kansalaisen ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota ympäristöstä huolehtimiseen, sillä päästöjen ulkoistushaittojen tuominen tuotteiden ja palveluiden hintoihin hiiliverolla tekee sen hänen puolestaan. Politiikassa tehdyt isot päätöksen hiilivapaan energiantuotannon puolesta ja markkinaehtoiset ratkaisut hiilensidonnan kasvattamiseksi ovat ratkaisseet ilmastonmuutoksen jo aikaisemmin.

 

9.Miten suomalaisten energia tuotetaan vuonna 2050?

Suomalainen energia tuotetaan puhtaasti ydinvoimalla, uusiutuvilla energianlähteillä ja mahdollisilla uusilla energiantuotantomuodoilla. Hukkalämpöä hyödynnetään tehokkaasti lämmitykseen.

 

10.Millaista on suomalaisten työelämä vuonna 2050?

Työn määrä on kasvanut, mutta tuottavuuden ja investointien kasvun myötä työskentelemme tehokkaammin ja ajallisesti vähemmän. Tavallisen työpäivän pituus voi vaihdella suuresti, ja voimme vapaasti sopia meille parhaiten sopivasta tavasta hoitaa työtehtävät. Suomessa on yksi maailman vapaimmista työmarkkinoista. Tuottavia työntekijöitä voidaan entistä paremmin palkita oikean suuruisella palkalla, eikä tätä pidetä ongelmana, sillä perusturva takaa jokaiselle perustoimeentulon. Ymmärrämme, että toisen menestys ei ole keneltäkään pois.

 

11. Millä suomalaiset elävät vuonna 2050? (kansantalouden, tuotannon ja palvelujen kehitys)

Palvelutyön määrä on kasvanut ja monipuolistunut. Hoidamme askareita ja palkkaamme toisiamme sujuvasti ilman turhaa byrokraattista kitkaa. Teollisuuden entistä vahvempi erikoistuminen, korkean koulutustason ylläpito ja kilpailukykyinen veropolitiikka ovat olleet suomalaisen hyvinvoinnin ja vaurauden avaimia.

 

12. Missä suomalaiset asuvat vuonna 2050? ( maan alueiden, kaupunkien, maaseudun kehitys)

Teknologian kehitys on vaimentanut joitakin niitä seikkoja, joka ennen sai ihmiset keskittymään kaupunkeihin. Työtä voi paremmin tehdä etänä, ja etäläsnäolo on vähentänyt fyysisen tapaamisen tarvetta. Tehokas logistiikka vähentää etäisyyksien merkitystä. Huoltotöitä hoitavat etä- tai tekoälyohjatut robotit. 

Kunnilla on laajempi päätäntävalta verotuksen ja palvelutason suhteen, ja ihmiset muuttavat harkitummin. Joillekin maaseutu tarjoaa riittävät puitteet omalle elämälle, toisille taas kaupungin sosiaalisuus sopii parhaiten. Elämämme on entistä enemmän Internetissä ja muissa paikkariippumattomissa tietoverkoissa.

 

13. Millainen suomalainen kulttuuri on vuonna 2050? (perinteet/uudet virtaukset, maahanmuutto yms.)

Vapaissa valtioissa rajojen, valtion ja kansalaisuuden merkitys on vähentynyt entisestään ja kulttuuria syntyy spontaanisti samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten yhteistyöllä ympäri maailman. Tätä kehitystä on myös tukenut maltillisempi sääntely ja lupabyrokratia. Toisaalta, poikkeavat perusarvot luovat silti vieläkin selviä jakolinjoja joidenkin valtioiden välille. 

 

14. Miten suomen puolustus hoidetaan vuonna 2050?

Hyvin resurssoitu tasa-arvoinen ja vapaaehtoinen asevelvollisuus yhdessä NATO-jäsenyyden kanssa takaavat Suomelle uskottavan maanpuolustuksen ja ihmisoikeuksien toteutumisen. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset