Koko Suomea ei tarvitse pitää asuttuna
Seurasin HS:n vanhojen puolueiden johtajien vaalitenttiä ja harmittelin kuinka puheenvuoroissa kilpailtiin kenelle on tärkeintä koko Suomen asuttuna pitäminen ja aluepolitiikka. Yksikään ei puoluejohtaja ei uskaltanut irtaantua näistä tavoitteista. Keskusta, SDP ja KD jopa ehdottivat asuntojen hintojen laskun torjumista verorahoilla! Nämä tavoitteet ovat Suomelle ongelmallisia, sillä ne tarkoittavat rahan ottamista sieltä, missä sitä parhaiten syntyy ja kantamista sinne, missä sitä ei niin synny. Kuin vettä kantaisi kaivoon.
Mutta eivätkö alueelliset tuet synnytä yritystoimintaa syrjäisemmillä alueilla ja maaseudulla? Kyllä tuet aina saadaan kulumaan, mutta kuinka kestävällä pohjalla on liiketoiminta, joka ei kannata ilman tukirahoja? On muistettava on että jaettava tuki on aina ensin kerättävä veroina pois jostain itsessään kannattavasta liiketoiminnasta. Tuella syntyvän toiminnan hintana on jonkin muun toiminnan syntymättä tai pienemmäksi jääminen. Hyvää yritystoimintaa ei kannata heikentää huonon tukemiseksi.
Toinen näkökulma on alueellinen tasa-arvo. Tuleeko missä tahansa asuvalla suomalaisella olla samat julkiset palvelut käytettävissään kuin muilla? Tentissä puoluejohtajat tuntuivat tukevan tätä tavoitetta mutta uskomalla tähän emme ole rehellisiä itsellemme. On selvää että Utsjoelle ei tulla koskaan rakentamaan samanlaista keskuskirjastoa kuin Helsinkiin ja terveydenhuollon palveluiden saatavuus on heikompaa. Kulttuuritarjonta on väistämättä moninverroin parempi suurella paikkakunnalla. Voimme luvata puolustavamme alueellista tasa-arvoa, mutta se on tavoite jota emme voi saavuttaa. Joka paikassa ei vain voi olla sama palvelutaso.
Alueellisen tasa-arvon sijaan meidän tulisi puhua hyväksyttävästä minimitasosta. Mikä on se vähimmäistaso julkisia palveluita, jotka ovat riittäviä? Kannatan kunnille laajaa vapautta päättää omasta palvelutasosta ja sen rahoittamisesta mahdollisimman pitkälle kunnallisverolla. Tämä antaisi myös kuntalaisille vapauden valita omaa näkemystä vastaava palvelu- ja verotaso. Kunnat voisivat olla aidosti itsensä näköisiä ja meillä olisi enemmän vaihtoehtoja.
Nyt kun suurin osa kunnan tehtävistä tulee valtion sanelemina, on ymmärretävää että valtio joutuu valtionosuuksilla rahoittamaan niiden tuottamista. Laajemman itsemääräämisoikeuden myötä osuuksia voitaisiin vähentää ja jättää raha sinne missä se on tehokkaimmassa käytössä.
Mutta Jussi, sinä asut maaseudulla. Miksi ihmeessä puhut omaa etuasi vastaan? Koska uskon, että on lopulta koko yhteiskunnan etu, että emme rajoita kasvua siellä, missä se on kannattavinta. Meidän pitää uskaltaa katsoa tämän päivän tarpeita pidemmälle huomiseen. Luotan myös että teknologinen kehitys tulee vaimentamaan kaupungistumisen megatrendiä ja pitämään maaseudun asumiskelpoisuuden hyväksyttävällä tasolla ilman nykyiset mittasuhteet saanutta aluepolitiikkaa.
Sanan varsinaisessa merkityksessä koko Suomi nytkään ole asuttuna. Kaupungistuminen on myös osa globaalia ilmiötä, jossa ihmiset lähtevät työn, toimeentulon ja myös mielikuvien perään. Ihminen kun tuppaa keskimäärin olemaan sellainen että se haluaa tai fanittaa sitä mitä se olettaa toisella olevan.
Yhteiskunta sen sijaan ei juuri suoraan tue muita kuin keskuksia ja erityisesti se tukee nimenomaan kasvukeskuksia. Lähes kaikki investoinnit ja työpaikat se niihin kuitenkin kohdentaa. Koulut, yliopistot ym sijoitetaan aina vain harvemmalle ja eritoten keskuksiin. Asumistukia virtaa yli puoli miljardia vuodessa pelkästään pk-alueen asuntomarkkinoille. Mikä määrä valtion toimintoja ja työpaikkoja siellä esimerkiksi onkaan? Valtionosuudet taas on perustehtävien hoitoon kuluvaa rahaa, kuten peruskoulutus tai terveydenhoito.
Ilmoita asiaton viesti